Vuoksen varrelle varttumaan

  Rakas päiväkirja Kello on 1818 ja jumankauta ku tietäs mitä sitä tekis isona. Mä oon ilmeisesti jollain tavalla kirottu kahden viikon työputkiin täällä Imatralla. Tai ainaki ikävästi tää kaava alkaa sellaseks muodostua. Muutin tänne töihin kauppaan ja kerkesin siellä olla pari viikkoo kunnes jalka sano yhteistyösopimuksen irti. Nyt kerkesin olla pari viikkoo duunis kunnes kukaan ei halunnu enää maksaa mulle palkkaa.  Ei kai tässä muuten mitään, mutta perhana kun oli jo kerenny asennoitua rahan saamiseen. Tässä työttömänä kun pyörii, ni ei paljoo toi lompakko pääse lihomaan. Nyt kerkesin jo haaveilla, että puolen vuoden ajan ei tarvii ihan jokaista pennosta laskee ja mahdollisesti jopa sais jotain säästöön. Ja tää työ olis myös helpottanu ens kesää ja alkusyksyä rahan suhteen. Nyt se helpotus sit katos ja jos en tässä kevään mittaan saa jotain selvyyttää tulevaisuuteen, ni kesän koittaessa alkaa olee aika tiukat paikat. Noo, onneks sitä sentään on tottunu siihen, ettei asiat ...