Vuoksen varrelle varttumaan

Rakas päiväkirja Kello on 0028 ja en oikee tiiä mitä pitäis tuntee. Tänään oli toisen leikkauksen jälkeinen kontrolli ortopedin kanssa. Tavallaan tiesin, ettei tää maata tuu mullistaa, mut jostain ihmeen syystä odotin jalan tulevan paljon paremmaks. Sen sijaan se on huonompi kun ennen leikkausta ja paraneminen edes siihen, mitä se oli ennen leikkausta, on epävarmaa. Ja meikä mandariini puolitoiveikkaana katteli työpaikkoja, missä tarvii kävellä. Nyt en edes tiedä pystynkö tulevaisuudessa kävelemään työpaikalle. Istuin autoon, käynnistin sen. Soittolista lähtii pauhaa spotifyst. Soittolista, minkä oon nimenny 'ultimaattinen soittolista'. Siin on pelkkii biisei, mist dikkaan AINA. Yhtään niistä en koskaan ohita ja kaikkii laulan mukana. Nyt istuin autossa, kuulin kyllä moottorin pauhun ja musiikin soinnin. Lantussa ei vaan ollu mitään ja samalla iha vitusti. Kyyneleet valu pitkin naamaa ja hetken mietin tarviiko mun pysähtyy vai näänkö ajaa.  No okei ehkä vähän dramaattista, mut ...