Vuoksen varrelle varttumaan

Rakas päiväkirja Kello on 0014 ja mulla on 3 päivän päästä synttärit. Jos siis aattelee, et nyt on keskiviikko. Ni 3 yötä. Jee. Oon aina välillä yrittäny miettiä tätä mun suurta rakkautta synttäreitä kohtaan ja mistä se kumpuaa. Enkä kyllä tiiä. The end kiittimo.  Noh, ehkä jotain muutaki. Ei mulla koskaan penskana mitään aikaansa nähden ultimaattisia synttäreitä ollu, mistä olis jääny joku kauaskantonen buugi. Hyviä synttäreitä kyllä toki oli. Oli paljon vieraita, oli kivoja leikkejä, oli lahjoja ja hyvää tarjottavaa. Ja sai aina pukeutuu nätisti. Jostain syystä mä vaan synnyin rakastamaan syntymispäivää. Ei kyllä uskois tällä järisyttävän positiivisella ja elämänmyönteisellä asenteella, minkä nykyään omaan.  Oon tässä viime aikoina miettiny miten perseestä on yrittää toipua menneestä ja samalla elää elämää eteenpäin. Tulee vähä sellanen fiilis kun makaisit leikkauspöydällä, missä joku ompelee sun haavoja kiinni. Aina kun se saa yhden haavan ommeltua, jonneki muualle aukee uu...